Vivon matkalla Gruusiassa vuonna -90
Julkaistu Basisti-lehdessä (nro 3/90)
Tuskinpa kovinkaan moni nykyisin on kiinnostunut Kaukasus-vuoriston eteläpuolelle matkustamisesta, onhan alue tullut viime vuosina tunnetuksi paitsi maanjäristyksistä myös alati kiristyneestä poliittisesta tilanteesta. Ennakkoluuloista huolimatta ja vain kuukauden varoitusajalla Vivo-orkesteri kykeni vastaamaan Gruusian kansallisen nuorten sinfoniaorkesterin lähettämään vierailukutsuun.
Määränpäänä Tbilisi, jossain Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä, autoilijan karttakirjan mukaan 150 km Jerevanista pohjoiseen. Majoitus sikäläisen nuoriso-orkesterin jäsenten kodeissa. Eivät ne ainakaan ihmissyöjiä ole, sanoi joku. Seuraavassa kuukauden kypsytysajalla kirjoitettu päiväkirja tärkeimmistä tapahtumista.
Passi on, viisumit saatu. Biofiluspurkki vatsalääkkeeksi. Gammaglobulin-piikki. Tuliaisia! Kuulemma voi viedä mitä tahansa mitä muuallekin NL:oon. Ideoiden puuttuessa hätäisesti matkaan serviettejä. Herätyskello mukana?
Tiistai 5.6.
-
4.30 Helsingin linja-autoasema. Nivelbussi. Parikymmentä lähtijää Karri, altisti, puuttuu. Joku lupautui soittamaan perään.
-
4.30-9.30 Matkalaiset ja delegaatio poimitaan vähitellen mukaan Hyvinkäältä, Riihimäeltä, Lahdesta, Kouvolasta ja Kotkasta. Kouvolassa bassosektio kasassa. Kotkassa kuljettajanvaihto, Leningradspesialisti töihin.
-
n. 10 Vaalimaa. Kahvia ja munkki. Vessaan! Puuttuva altisti saapunut paikalle: oli nukkunut pommiin, yritti Lappeenrannan aamukoneeseen, myöhästyi. Taksilla Vaalimaalle.
-
n. 12 Tullimuodollisuudet ohi kohtalaisen ripeästi. Kollit jälleen pakattu.
-
n. 13 Viipuri. Valokuvata saa taas. Lyhyt pysähdys asemalla. Halukkaat vessaan. Oopperan avustajat (tuuba, timpani): torilta evästä. Kaupungin rappio sanoinkuvaamaton. Vaarin taulut... Tätä ei voi uskoa ennen kuin sen itse näkee.
-
13-17 Töyssyinen Bussimatka jatkuu. Eväitä syödään tasaiseen tahtiin. Kuljettajalla hyvät tiedot alueesta. Karjala takaisin, ei hullumpi ajatus.
-
17 Leningrad. Ylimalkainen kiertoajelu keskustassa. Prospekt, valtakatu.
-
18 Pulkovo 1, kansallinen kenttä. Saattajat löytyivät heti. Koneen lähtöaika auki. 19.30 saadaan lisätietoja.
Valuuttakauppa: jääkylmää Fantaa. Kahdentoista tunnin bussimatkan jälkeen upea nautinto. Odottelua. Vessaan.
TUPOLEV! Olihan se tiedossa, ja onhan niitä nähty, eikä niitä kai kovin usein tipahtele. Vähän vatsanpohjassa perhosia itse kullakin.
-
19.30 Kone lähtee 22.00, myöhässä edellisten päivien kovan tuulen takia. Odotellaan lisää.
-
22 Kone lähtee. Turvatarkastuksesta läpi vaikka kuinka piippaisi. Kai se ilmassa pysyy, onhan Neukuilla avaruusaluksiakin.
Keskiviikko 6.6.
-
2.30 Tbilisi. Kellot käännetty. Mä oksalla ylimmällä, kun lentokenttäbussin ovet avautuvat. Isäntäperheen luo. Kerrankin: delegaatio ei tiedä missä soittajat ovat.
-
3.00 Päivällinen oik. Yöllinen. Shamppanjaa, paistettuja perunoita, vihanneksia paljon, juustoa, leipää (niistähän varoitettiin!).
-
5.00 24 ja puoli tuntia valvottu. Nukkumaan.
-
11.30 (Runsas) Aamiainen.
-
13-17 Kaupungilla. Väsyttää. Isäntä on pasunisti, jo ammattilainen, mutta myös nuoriso-orkesterissa. Puhuu saksaa, onneksi huonommin kuin minä. Kansallismuseo, jne. jne. Matkamuistoja. Jostain syystä ruplani eivät kulu‹isännät tarjoavat. Liikenteessä mielenkiintoinen etuajo-oikeussäännön tulkinta: se joka ensin painaa torvea, ajaa ensin...myös punaista päin.
-
18 Harjoitukset. Haa, Rubnereita. Yhdessä reikä kyljessä, toisesta kansi halki. Löytyi kuitenkin neljä ehjää. Yksi viisikielinen ilman viidettä kieltä, Tikkalan Kalevin lahjoitus (C-kieli ja hartsipurkki) paikallaan. Hartsistakin kuulemma pulaa. Ei jaksa soittaa. Ei millään. Laskuvirheitä, pumppauksia. Joo, kai se sitten konsertissa.
-
20 Konsertti. Mistähän se johtuu, mutta pitkästä aikaa paras fiilis soittaa. Orkesteri todella venyi parhaimpaansa. Korkealle trimmatuista kielistä huolimatta helppo soittaa. Finlandia, suurempaa latausta en koskaan siinä ole tuntenut kuin nyt.
Konsertin jälkeen illanvietto sillankannen alla sijaitsevassa ravintolassa. Maanalainen kokoontumispaikka, jossa Georgialaisia kansanlauluja voi huoletta esittää.Gaumar---Dzos!
Torstai 7.6.
-
8.00 Bussien lähtöaika Batumiin Mustanmeren rannalle. Allekirjoittanut paikalla vasta 8.30. Georgialaisen (eivät halua käyttää venäläisten antamaa Gruusia-nimeä) huolettomuuden takia useimmat muutkin myöhässä. No problem.
-
9.15 Bussit matkaan kun vielä yksi lista on tehty. Väsyttää enemmän kuin koskaan, mutta kuitenkin valvon, koska nähtävää on paljon. Ensimmäisellä pysähdyspaikalla uni voittaa.
-
14 Kutaisi. Liki tunnin paussi. Aurinko porottaa lähes suoraan päältä. Varjoon. Paikalliset miehenalut suomalaisten tyttöjen perään... T-paidat kävisivät hyvin kaupaksi. Turisteja ei ole ollut vuosiin. Ruokailu venyttää paussia edelleen. Ruokana saslikkia ja todella makeaa mehua. Maut outoja.
-
16 Matka jatkuu. Klarinettisolisti sairastunut, lääkärille töitä.
-
19 Batumi. Ollaan tuntitolkulla sovitusta saapumisajasta myöhässä. Paikallisessa baarissa vanha tarjoilijarouva hermostuu ruuhkaan "Njetu, njetu". Pepsiä ostetaan pullotolkulla.
Sovittuna saapumisaikana vastassa olisi ollut tanssijoita, Batumin kaupungin edustajat, kukitus. Sääli (delegaation kanta, soittajat tyytyväisiä ohjelman lyhentymiseen).
Hotelliin, oikeammin kommunistipuolueen kurssikeskukseen! Varttuneemmat soittajat ja delegaatio pääsevät normaalisti diplomaattikäyttöön varattuun sikäläisittäin korkeatasoiseen hotelliin, jonka vieressä Neuvostoliiton paras kasvitieteellinen puutarha.
Parinkymmenen hengen porukallemme illallinen Batumin bulevardilla sijaitsevasta grillistä: saslikkia ja kahvia.
Salakuuntelumikrofoneja ei kuulemma (ja näemmä) ole. Torakanmetsästyksen jälkeen nukkumaan! Viimein.
Perjantai 8.6.
-
8.30
Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä vapaata ohjelmaa. Mennään porukalla ("bättre folk") läheiselle rannalle. Lähes 40°C varjossa. Suomessa ei ole koskaan tosi hellettä. Ranta hämmästyttävän siisti, ei roskia eikä särjettyjä pulloja. Muutamalle haavoja jalkoihin, rantavahti heti veneellä etsimään mahdollisia lasinsiruja. Rannan nyrkinkokoiset kivet kuitenkin todennäköinen syy. Paikallinen ensiapu pelaa. Toisen majapaikan porukka ostoksilla kaupungilla.
-
16 Harjoitukset. Paikallisen konservatorion bassot: Kaikkien lakkauksessa hirveitä naarmuja. Joku raapustanut kaikkiin tekstin: Yamaha KX-4. Yhdestä talla kaatumaisillaan, kestää kuitenkin juuri ja juuri soittamista. Joku basisti, ilmeisesti konsiksen opettajia tarjoaa Thoma-jousestani ruplia. 1000$ tappaa ostohalut lyhyeen. Valitettavasti. Instrumentti ja -tarvikepula nähtävissä kaikkialla. Klarinetistit lahjoittavat kieliä.
Konsertti onnistuu kurjasta akustiikasta, helteestä, autonmelusta ja tuulesta, joka heitti solistin nuotit maahan, erinomaisesti. Ylimääräinen Sibeliuksen Valse triste bassoryhmän osalta nappiin. Olisi vain ollut paremmat soittimet!
Illanvietto paikallisessa hotellissa. Tiukat turvatoimet, koska Armenian maanjäristyksen uhreja on edelleen majoitettuna. Miliisit vaativat ehdotonta hiljaisuutta. Miliisin saattamana hissillä 13. kerrokseen, josta vielä kaksi kerrosta kävellen ylös. 14. kerroksen jälkeen vahva rauta-ovi, jossa suuri munalukko ja miliisi. Ylös vain.
Melkoinen piilopaikka tanssiravintolalle. Yhtyeellä länsimaiset soittimet, syntetisaattorit ja rumpukone viimeistä huutoa. Paikallisen konservatorion johtaja järjesti melkoisen Georgialaisen illan. Vakioiskelmien jälkeen yhtye esitti Georgian kansallislaulun, johon myös suomalaiset yhtyivät kurkku suorana, ei sanoista niin väliä. Hurja meininki.
Hotellin ulko-ovella viritellään kesäpäivää kangasalla miliisin kielloista huolimatta. Paikallinen pariskunta, joka tulee kuuntelemaan siirretään pampun voimalla pois paikalta. Turvatoimet ymmärtää, koska vuosi sitten keväällä Tbilisissä agitaatiotilaisuuden hajottamiseksi sotilaat ampuivat 15 georgialaista.
Lauantai 9.6.
-
8.30 Aamiainen hotellissa.
-
n.10 Kaupungille, jossa epätoivoinen yritys tuhlata 200 ruplaa. Alle 5 ruplaa meni. Kun Pepsikin maksaa vain 50 kopeekkaa. Yhden kaupan edessä hupaisa juttu: limupullon kaula avauksessa rikki, joten laitoin pullon roskiin. Paikalliset katsoivat pitkään.
-
n. 12 Delfinaarioesityksen jälkeen paluumatka. Sanoinkuvaamattoman kuuma. Onneksi bussin (ikaros) sivuikkunat puhaltavat ilmaa suoraan naamalle. Pepsi kuin kahvia.
Loppupäivä rattoisasti linja-autossa, Kutaisissa ruokailu ja puoliltaöin takaisin Tbilisissä. Viimeinen ilta isäntäperheiden kanssa.
Sunnuntai 10.6.
-
10.00 Kaikkien piti olla paikalla ehdottomasti kello 10 hotelli Iberian edessä. Allekirjoittanut paikalla 10.35. Monet muut vasta 11.00. No Problem.
Lentokoneen lähtöaika auki, joten odotellaan. Odottelun kuluessa hankkiudun eroon mustasta basisti-paidasta ja ainoasta hartsipurkistani tietoisena, että Orivedellä olen pulassa.
-
15.30 Bussilla lentokentälle, jossa kellot Moskovan aikaan, joten 14.30. Koneen lähtöaika 16.30. Lentokentällä kahvilassa Tikkaloiden kanssa kahvilla. Puhutaan mm. Vivon basistien määrän lisäämisestä, ja syksyn vastavierailun kieli ym. soitintarvikkeiden keräämisestä.
-
16.30 Kone lähtee kohti Leningradia.
-
19.30 Leningrad Pulkovo 1. Tarkoituksena ajaa tuhatta ja sataa Vaalimaalle ennen klo 24. Kuljettajan mukaan ennätys on 4 tuntia. Puoli yhdeksän jälkeen todetaan, ettei onnistu. Allekirjoittanut hankkii kiireesti pizzan (lämmitettynä) ja tölkin Lapin Kultaa (jääkylmän). Delegaatio pyytää intouristilta apua ruokailun järjestämiseksi. Kello 24 International Airportilla ruoka odottaa. Ruokarahakeräyksen tuotto n. 800 ruplaa, josta allekirjoittaneen lahjoittamia 150. Väliin jää pari tuntia odottelua, seuraa kiertoajelu.
Kapellimestari Tikka kunnostautuu myös matkaoppaana. Talvipalatsin edustalla kävely kruunaa reissun. Monelle, myös minulle, ensimmäinen kerta naapurimaassa.
-
24 Matkan ehdottomasti paras ravintola-ateria International Airportin toisen kerroksen ravintolassa.
Maanantai 11.6.
-
n. 01 Viisumeihin varattiin ylimääräinen päivä, jota näköjään tarvitaan. Yötä myöten ajellaan kohti Viipuria ja Vaalimaata. Pysähdys mm. Terijoella, jossa jaloittelua hiekkarannalla. Uimistakaan ei kielletty, mutta halukkaita ei puoli kahden aikaan löytynyt.
-
4.30 Viipuri. Viimeiset ruplat jaetaan paikallisille aamuvirkuille.
-
5.30 Raja-aseman puomilla. Odottelua.
-
7.00 Puomi aukeaa. Rajamuodollisuudet ripeässä tahdissa.
-
9.00 Kello taas uuteen aikaan. Suomi. Vaalimaa. Puheluja koteihin. Kunnon kahvia, sämpylä, jogurttia, tuoremehua.
-
n. 10 Jatketaan kohti Helsinkiä. Allekirjoittaneen muistiinpanot päättyvät Riihimäelle, jossa vaihto junaan kohti Tamperetta ja edelleen sieltä linja-autossa kohti kotia.